sifaa no golle ɗee njahrata

Mon compte

Tonngoode am

les point rouges désignent les champs qu’il faut remplir obligatoirement.

Mbinndataa hello maa web ngoo ko e dow hello ngo mbinnditi-ɗaa ngo. A winndat heen noon tonngoode ma ndee haa timma ! Yeru :http://… mbaajito-ɗaa ɗum kadi ɗakkaa ɗum e dow tonngoode nde mbinndu-ɗaa e dow feerorde maa nde.

Hollude holi aan :

E ooɗo nokku cifo -ɗaa fannu golle mo yahru-ɗaa o.

Hattaneeji golle ɗi :

Ko kannji ngoni ngooroondi ngalɗoo tammborgal paytungal e fannu kumpital.
Ma on njiy doggol yeruuji hattaneeji golle keewɗi jeyaaɗi e payndaale 17 wonande ɓamtaare duumiinde.
E nder kala ginol golle, aɗa waawi suɓaade heen hattan golle gooto walla hattanaaji keewɗi, mbaɗaa diidel sara mum maanto-ɗaa ɗum.Ɗuum noon fawii tan ko e ko labi-ɗaa heen ko,ngam yiɗde feccude ɗum e yimɓe woɗɓe. Waɗ diidol e sara hattan golle mo cuɓi -ɗaa o ,walla e sara hattaneeji golle keewɗi ɗi cuɓi- ɗaa ɗi. E kala nde ngon-ɗaa e yiilaade huunde ,maa hello ngoo feeñanoye tawa engo waɗi no annama pecce tati(3) nii,hello ngo waɗantu ma ɗoon ko wejannde.

Teskuyaaji ɗi :

E nder ooɗoo nokku aɗa waawi sifaade haa laaɓta,ko saabii aɗa yiiloo walla aɗa wiɗta e hol ko woni eɓɓoore ma e fannu mo njahru-ɗaa to bannge karallaagal golle. Kala ko cuɓi-ɗaa e ɗuum , so a yiɗii aɗa waawi winndude ɗum e ɗemngal ngal njiɗ ɗaa fof. Sabu ɗuum, ma a yiy ñande heen ɗemɗe keewɗe ene kollitaa e yeeso ma.

Catal :

Mbele ko a kalfinaaɗo catal jukkondirngal e njuɓɓudi yummaari(Ñiiɓirde) ? Aɗa waawi seedtaade ɗuum so tawii ene woodi,walla so tawii kadi njogi-ɗaa ko njuɓɓudi yummaari(Ñiiɓirde ),ndeen noon,a seedtoto cate jokkiiɗe e njuɓɓudi maa ndi.

Jokkondiral e ko ɓuri ɓadaade :

aɗa mbaawi rokkude ɗoo eɓɓaande jokkondiral ɓadingal.

Eɓɓooje ɗe tawetaake e nokku ɗo dillataa (ɗo ngollataa ) ɗo:

So tawii aɗa jogii eɓɓoore waɗaande haa gasi walla tawii ko eɓɓoore wonnde e nokku goɗɗuɗo walla kadi tawii nde suwaa gasde lelneede , aɗa waawi udditde ɗerewol ma keeringol,kollitaa heen eɓɓoore ndee ,haa laaɓta.

Ene newanoo on e kala sahaa, so on njiɗii kesɗitinon(mise à jour) keɓe(données) mon ɗee fof.

So tawii hankadi neɗɗo o winnditiima haa gasii :

Omo yiiloo hattan golle gooto walla taw ko hattaneeji keewɗi o yiɗi :

Nokku gonaaɗo o :

Nokku ɗo njiɗ- ɗaa waɗde witto maa ngo.

Goɗɗugol (poottagol ) ngol :

Njaajeendi nokku ɗo mbittataa ɗo(wertaango ngo).

Hattaneeji :

Aɗa waaɗi, so a yiɗii ɓeydaa walla ustaa hattaneeji ɗi ƴeewataa ɗi.

So tawii ene woodi ko ŋakki e hattaneeji ƴeewataa ɗi, e oon sahaa aɗa waawi jeertinde ɗuum yimɓe (tintinaa ɗuum), mbele so tawii ko ŋakkunoo ko artoyii, aɗa waawa tintinireede ɗum e ɓataake internet. Aɗa waawi kadi ɓeydude yaajtinde witto maa ngo haa ɓura nokku ma gadiiɗo o. Ndeen noon, ɓuri yiɗeede ko cuɓo-ɗaa hattan ɓurɗo anndeede e nokku ɗo ngollataa ɗo. Hattan ɓurɗo jogeede humpito to bannge pinal nokku ngal.

Rokkude jiyanɗe mum :

Ngam haa mbaawaa ɓetde ngartam gollondiral hakkunde mon e mo ngollondirno-ɗaa, a rokkat jiyanɗe ma e gollondiral ngal. A neldat ɓataake, peññinaa heen kala ko yahdaani heen, walla ko sellaani heen ko.

Ɓulnotooɓe golle ɓe e renndaaɓe golle ɓe fof ene njatta on :

Payndaale 17 ɓamtaare duumiinde ɗe ko ɗe kuutorɗe ngam addude jam e kisal ; enen fof ndaro ɗen ndado ɗen ngam gollanaade aduna janngo oo mbele ma o won ɓurɗo moƴƴude !

Ngalɗoo tammborgal golle paytungal e fannu kumpital ko gollorgal duumotoongal. Emin njogii weltaare mawnde e hollitde on ndeeɗo eɓɓaande adannde e mbayndi mum kesiri ndi.

Uddude

Lowe (Fannuuji) / Payndaale

Udditde fof
Uddude fof
Udditde ko suɓaa ko fof

Ko cuɓi-ɗaa ko :

Hay heen hattan golle gooto suɓaaka